SDP
Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry

Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry.      Pori 13.12.2018 

Edustajiston sääntömääräinen syyskokous

13.12.2018 Porin kaupungintalo, valtuustosali

Puheenjohtaja, Esa J.Wahlman 

Hyvät Toverit. 

Toimintavuosi 2018 on päättymässä ja valmistaudumme vuoden 2019 vaalivuoteen.

Viimevuosi on ollut KV- valtuustoryhmälle työntäyteinen ja etenkin ryhmän vetäjille. Onhan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä suurin ja aina vetovastuussa, suurimman oikeudella. Eli niin sanotut ”toimintanuotit” lähtee meidän ryhmästä. 

Pori-sopimus ryhmä on toistaiseksi pysynyt suurin piirtein koossa vaikeissakin asioissa. Koetinkivi oli vuoden 2019 talousarvion vääntäminen kun se muuttui kaupunginjohtajan pohjaesityksestä jonkin verran.

Eri henkilövalinnat lautakunnissa, valtuustossa ja kaupunginhallituksessa ovat aiheuttaneet päänvaivaa ja useita neuvotteluja. 

TUL:n iltistoiminnan kilpailutus tuotti oikeansuuntaisen tuloksen eli markkinaoikeus oli samaa mieltä kuin TUL:n valitusprosessin käynnistäjät ja vaati uuden kilpailutuksen järjestämistä. Asia ei ole vielä loppuun käsitelty, vaan vääntö jatkuu kaupunginhallituksessa ensi maanantaina eli 17.12.2018. 

Varhaiskasvatus tuo omat poliittiset väännöt, samoin kuin kouluverkkoselvitykset jota työryhmä parhaillaan työstää kaupunginhallituksen puheenjohtajan Diana Bergroth-Lampisen johdolla. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vie näitäkin asioita oman ohjelmansa mukaisesti eteenpäin. 

Vaalit

Seurakuntavaaleissa kärsittiin  pieni tappio, mutta alustavien laskelmien mukaan ja neuvottelujen jälkeen olemme säilyttämässä asemamme kirkkovaltuustossa ja neuvostossa. 

Eduskuntavaaleihin valmistautuminen on käynnissä kunnallisjärjestön, puolueosastojen ja yksittäisten ehdokkaiden toimesta. Varsinainen kampanjan aloitus sinetöidään Vuodenvaihteen juhlalla 12.1.2019 Pripolissa, juhlapuhujana on puolueen puheenjohtaja Antti Rinne. 

Lisäpaikka. Onko meillä Satakunnassa siihen mahdollisuuksia, tätä minulta on kysytty viime aikoina useasti.

Vuoden 2015 vaaleissa saimme kaksi kansanedustajaa, äänisaalis oli 27 631 ääntä, kannatuksemme oli 22,6 prosenttia. 

Tulevat vaalit lähtevät laskelmiemme mukaan siitä, että kolmanteen paikaan eli lisäpaikkaan ovat mahdollisia.

Ensinnäkin se edellyttää, että äänestysprosentti Satakunnassa pitäisi olla 70 prosenttia.

Kannatusprosenttimme tulisi olla 32,2 %, joka ei ole mahdottomuus. Lisäpaikka laskelmiemme mukaan saataisiin 38 704 äänellä.

Täytyy muistaa, että Keskustapuolueella nykyiset kansanedustajat eivät jatka ja siellä on paljon ääniä saatavissa.

Perussuomalaiset ovat viime vaalien jälkeen jakautuneet kahtia ja sieltä putoaa toinen kansanedustaja pois.

Kokoomus on kriisissä, heilläkään ei nykyinen kansanedustaja ei asetu ehdokkaaksi. Mutta ilmeistä on, että kokoomus säilyttää yhden paikan.

Vasemmistoliitto pystyy keskittämällä saamaan sen yhden paikan, mutta en osaa sanoa kuka se on.

Kristillidemokraatit, Vihreät ja Siniset mitä ilmeisemmin eivät yllä kansanedustajapaikkoihin, eikä myöskään ruotsalaiset jotka kuulemma asettavat Satakunnassa ehdokkaan. 

Olemme kunnallisvaalikauden puolessavälissä ja meidän tulisi aloittaa Porin kaupungissa uusi organisaatiouudistus joka tähtää pormestarimalliin, näin on meidän Pori sopimiksessa ja edustajistomme on oman kantamme päättänyt noin kaksi vuotta sitten. 

EU- vaalit

Pidetään välittömästi eduskuntavaalien jälkeen eli 26.5.2019. Asetammeko oman ehdokkaan? Sen tulisi olla koko maassa tunnettu. Meille kävi jo SDP:n piirikokouksessa esittäytymässä nykyinen meppi Mia-Petra Kumpulainen-Natri ja lisää on tulossa, 14.1.2019 klo 12.00 Eero Heinäluoma on halukas tulemaan Poriin Liisanpuiston ravintolaan.                                                                                                                                                                                                                                                                                     Kunnallisjärjestö kuulostelee ja päättää mahdollisesta omasta ehdokkaasta tai menemällä jonkun jo nyt asettuneen ehdokkaan taakse.

 

 

Diana Bergroth-Lampinen

Kaupunginhallituksen pj (sd.)

Suomi tarvitsee älykkäät kaupunkipoliittiset linjaukset 

Tällä hetkellä hyvässä kasvuvireessä elävä yhteiskuntamme haastaa meidät vakavasti pohtimaan tulevaisuuttamme. Alueiden välisen kilpailun asukkaista, työvoimasta, palveluista ja yrityksistä ennustetaan yhä kiihtyvän. Kaupungistuminen on täyttä totta Suomessa ja maailmalla. Sen laajat vaikutukset ulottuvat usean vuosikymmenen päähän niin rakenteellisesti kuin taloudellisestikin. 

Tilanne on tiedostettu, mutta julkinen keskustelu ja ratkaisukeskeinen päätöksenteko ovat jääneet pian lopuillaan olevan hallituskauden sotepainotteisen alueuudistuksen jalkoihin. Selvää on, että Suomi tarvitsee menestyäkseen pääkaupunkiseudun lisäksi useampia monimuotoisia ja eläviä kaupunkiseutuja. Monet tärkeät arvo- ja logistiikkaketjut sijaitsevat ja toimivat eri puolella Suomea. Seuraavaan hallitusohjelmaan olisi ehdottomasti nostettava keskiöön aktiivinen ja älykäs kaupunkipolitiikka koko laajuudessaan. 

Älykäs kaupunki-ajattelu ei toki ole uutta ja se tunnistetaan laajasti. Sen lähtökohdat ovat olleet kaupunkisuunnittelussa ja ekotehokkuuden kasvattamisessa, mutta näkökulmat ovat laajentuneet. Ajatusmallin mukainen innovatiivinen kehittäminen perustuu erityisesti uuden teknologian hyödyntämiseen kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on niin taloudellinen, ekologinen kuin sosiaalinenkin kestävyys. 

Älykäs kaupunkipolitiikka voisi parhaimmillaan sisältää kaavoituksen, liikenteen, koulutuksen ja osaamisen lisäksi laajemmin ympäristön, asumisen, palvelujen ja hyvinvoinnin näkökulmat. Erityisesti tekemisen tavan huomioiminen saattaisi tuoda kokonaisuuteen uutta ryhtiä. Eri toimijoiden kuten julkisen ja kolmannen sektorin, yritysten, oppilaitosten, rahoittajien ja asukkaiden mukanaolo on edellytys myös sosiaalisesti fiksulle toiminnalle.  

Älykkäiden kaupunkien määrittelyssä ja luokittelussa yhdeksi standardiksi näyttää tulleen jako kuuteen fiksuusalueeseen: fiksut kaupunkilaiset, fiksu hallinto, eläminen, liikkuvuus, talous ja ympäristö. Älykäs kaupunki pyrkii fiksuuteen vähintään yhdellä osa-alueella uutta teknologiaa ja monipuolista dataa hyödyntäen. Liikkeelle voi siis lähteä pala kerrallaan. 

Vaikka Kööpenhaminan sanotaankin olevan Euroopan älykkäin kaupunki, Suomestakin löytyy useita esimerkkejä älykkäälle kaupungille tunnusomaisesta toiminnasta. Tampereen aseman seudun älyistäminen, Helsingin fiksu Kalasatama, jossa ihmisillä on tunti enemmän aikaa vuorokaudessa arkea helpottavien älykkäiden ratkaisujen takia tai Oulun Hiukkavaaran käyttäjälähtöinen ja älykkään energiatehokas neljän vuodenajan kaupunkielämän keskus. 

Porikin on mukana kehityksen rattailla. Esimerkkeinä tekoälyn soveltaminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, asuntomessualue erilaisine älykkäine ratkaisuineen teemalla hyvää asumista läpi ihmiselämän, sitoutuminen merkittäviin päästövähennyksiin sekä palkittu koulujen ruokahävikin vähentäminen ja ylijäävän ruuan hyödyntäminen ruoka-apuna. Porin kaupunkibrändin uudistaminen on hieno ja jo monesti palkittu esimerkki sosiaalisesti fiksusta toiminnasta, jossa koko kaupunkiyhteisö kehitti yhdessä uuden konseptin hyödyntämällä uutta teknologiaa ja palvelumuotoilua. 

Yhtä oikeaa ja ainoaa tapaa tai reittiä älykkääksi kaupungiksi ei ole. Jokaisen alueen tulisi löytää oma polkunsa ja menestystarinansa. Työn tueksi kaupungistuva Suomi ja menestyvä aluekehitys janoavat uudenlaista ja monipuolista asukas- ja yrityslähtöistä kaupunkipolitiikkaa. Valtiotasolla yhteisesti sovitut ja koordinoidut älykkäät kaupunkipoliittiset linjaukset kärkihankkeineen ovat ainoa tie merkittävään vaikuttavuuteen niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Sosiaalista fiksuutta unohtamatta.

 

 

 


Haluatko mukaan